lauantai 21. joulukuuta 2013

Kun luterilainen ja helluntailainen keskustelevat kasteesta (Osa 1/2) – Taustakäsityksistä

Kaste on ihmeellinen asia. Tarvitaan vain kastettava, kastaja ja vettä, ja saadaan aikaan täysin vertaansa vailla oleva riidanaihe. Ainekset ovat yksinkertaiset, mutta jälki voi joskus olla rumaa.

Suomessa vapaat suunnat ja luterilainen kirkko ovat käyneet sivistynyttä dialogia jo monta vuotta tähän mennessä eri aihealueiden tiimoilta. Kuitenkin ruohonjuuritasolla helluntailaisen ja luterilaisen kastedialogi voi joku ajautua hyvin lämpöisille kierroksille. Taistelua voidaan käydä sanaisin sapelein ja seipäin aina vereslihalle asti, vaikka taistelun kohteena oleva kostea asia vaikuttaa hyvin pieneltä. Suomessa kaste on ehdottomasti niiden asioiden joukossa, joista puhumalla saa pyhän sodan aikaan.

Eri maissa on vaihtelua sen suhteen, millä saa riideltyä uskonveljien (ja -sisarten) kanssa. Suomessa en ole nähnyt yhtään taistelua tuhatvuotisesta valtakunnasta, mutta käsittääkseni (ainakin jos David Pawsonia on tässä asiassa uskominen) Brittien suunnilla asiasta taistellaan enemmän. Käsitys ylöstempauksesta voi olla kyllä jo sellainen asia, josta Suomessakin saa lämpöä päälle ja verta parketille.

Yksi suurista ongelmista keskustelussa on mielestäni se, että osapuolet eivät aidosti ymmärrä, mistä toinen puoli puhuu. Näin ollen kastekeskustelu on monesti aktiivista ohihuitomista ja olkinukkejen raastamista; tämä on hyvin kaukana toisen näkemyksen perinpohjaisesta käsittelemisestä. Pyrin tässä kirjoituksessani hahmottelemaan ensin luterilaista ja helluntailaista näkemystä muutaman eri tekijän kautta (käsitys perisynnistä, käsitys pelastuksesta ja uskoontulosta, käsitys vapaasta tahdosta). Tekstin jatko-osassa pyrin tarjoamaan muutamia kommentteja tilanteisiin, joissa eri näkemysten kannattajat keskustelevat kastekannoistaan, ja arvioimaan tiettyjen argumenttien käyttöä tämän kirjoituksen valossa.

HUOM! Tämä ei ole raamatuntulkinnallinen teksti enkä yritä tässä argumentoida kumpaakaan kantaa. Tästä syystä en juurikaan lainaile raamatunjakeita eri näkemyksien tueksi. Oleellista tässä tekstissä ei ole, kummassa juoksuhaudassa ollaan oikeassa, vaan tarkoitus on ymmärtää, mitä eri poteroissa ajatellaan, ja miksi.

Pieniä taustahuomioita hajonnasta